Tuhti tietopaketti jätteiden erilliskeräyksestä ympäristöministeriölle | Greenreality

Tuhti tietopaketti jätteiden erilliskeräyksestä ympäristöministeriölle

Lappeenrantalainen LCA Consulting Oy on tehnyt ympäristöministeriölle laajan selvityksen asumisessa syntyvien jätteiden erilliskeräysvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valtakunnallisesti. Selvitys toimii taustamateriaalina ympäristöministeriön käynnistämälle jätelainsäädännön uudistukselle, jonka tarkoituksena on EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpano Suomessa.

Direktiivin mukaan yhdyskuntajätteestä eli asumisessa ja palveluissa syntyvästä jätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 65 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Suomen valtioneuvoston tavoitteena on saavuttaa 55 prosentin keräysaste jo vuoteen 2023 mennessä. Tilastokeskuksen vuoden 2019 tilastojen mukaan yhdyskuntajätteiden tämänhetkinen kierrätysaste Suomessa on hieman yli 40 prosenttia. Yksi merkittävä ohjauskeino kierrätysasteiden lisäämiselle on tiukentaa erilliskeräysvelvoitteita jätelainsäädännöllä.

”Parhaimmillaan bio- ja pakkausjätteen erilliskeräyksen lisääminen voi synnyttää satoja uusia työpaikkoja ja se voi vähentää ilmastonmuutosvaikutusvaikutuksia merkittävästi”, kertoo LCA Consultingin toimitusjohtaja Antti Niskanen.

Eduskunta päättää ympäristöministeriön valmisteleman lakiehdotuksen pohjalta sen, millaiset rajat jätteiden erilliskeräykselle tullaan asettamaan ja millainen uudistettu jätelaki tulee olemaan.

”Lain valmistelu on nyt myöhässä, mutta lainsäädäntöprosessi jatkuu vauhdilla.”

Keskivertokunnat syyniin

Valtakunnallista selvitystä ennen LCA Consulting oli mallintanut yli kolmen miljoonan suomalaisen asumisessa muodostuvan jätteen alueellista keräystä ja käsittelyä. Valtakunnallisessa mallinnuksessa Suomi on jaettu asukasmäärän perusteella tyyppialueisiin: pieniin, keskikokoisiin ja suuriin kuntiin. Lisäksi Lappia on tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena. Laskelmissa yhdyskuntajätteen keräyksen oletetaan olevan kunnallisen jätehuollon piirissä eli keskitetysti kilpailutettua.

”Tunnemme kunnallisen jätehuollon käsittely- ja kierrätysprosessit ja sen, miten kokonaisuutta hallitaan. Tällaisessakin systeemissä on paljon erilaisia tasoja: mitä, mistä ja miten kerätään. Mukaan tulee helposti monia kymmeniä, jopa satoja erilaisia muuttujia. Kokonaisuus ja sen prosessit on tunnettava, jotta näin laaja järjestelmä voidaan riittävän luotettavasti mallintaa.”

Rakennettu valtakunnallinen malli kertoo, mitä pitäisi tapahtua ja millä keräyslaajuuksilla, jotta asetettu kierrätystavoite saavutettaisiin valtakunnallisesti. Mallinnuksen avulla on arvioitu myös työllisyys- ja kustannusvaikutukset.

”Joitakin arvoja on laskelmia varten keskivertaistettu: esimerkiksi kuinka usein jäteastia tyhjennetään, kuinka paljon eri jätelajeja ihminen tuottaa, kuinka paljon kiinteistökeräyksen piiriin kuuluva sekä sen ulkopuolelle jäävä ihminen keskimäärin lajittelee eri jätelajeja keräysastiaan sekä mitkä ovat välimatkat käsittelykeskuksiin ja ylipäätään välimatkat asuinalueella”, sanoo Niskanen.

Tällä hetkellä erot kierrätysasteessa sekä -kustannuksissa koko maan tasolla ovat Niskasen mukaan todella suuria. Myös vastuunjaossa on eroja.

”Alueelliset jätelautakunnat ovat tähän asti kukin määritelleet eri tavoin erilliskeräyksen vähimmäisvaatimuksia eri jätelajeille. Lisäksi vapaaehtoisesti keräykseen liittyneiden osuudet vaihtelevat eri alueiden välillä huomattavasti. Niin ikään kustannuksissa erot ovat merkittäviä: esimerkiksi muovin keräämisen kustannus kerättyä tonnia kohden voi olla halvimman ja kalleimman keräyksen välillä monikymmenkertainen.”

Ympäristövaikutusten arviointi ei ole yksioikoista

Selvityksen mukaan kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttää erilliskeräyksen laajentamista sekä syntypaikkalajittelun lisäämistä. Mitä enemmän jätteitä kerätään, sitä enemmän se työllistää, mutta aiheuttaa samalla myös lisää kustannuksia.

”Bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteen laajentaminen kaikille taajamissa sijaitseville asuinkiinteistöille ei yksin riitä. Lisäksi asukkaiden bio- ja pakkausjätteiden lajittelutehokkuutta on kasvatettava huomattavasti nykyisestä, muiden jätelajien kierrätystä tehostettava sekä laajennettava erilliskeräys koskemaan myös muita kuin asuinkiinteistöjä, kuten elinkeinotoimintaa”, Niskanen luettelee.

Ympäristövaikutusten arviointi ei sekään ole aivan yksioikoinen asia. Jätehuoltojärjestelmän aiheuttamat kokonaisympäristövaikutukset voivat joko suurentua tai pienentyä, riippuen siitä, miten keräys toteutetaan ja miten eri jätelajit näyttäytyvät kierrätyksen valossa. Yleensä kun järjestelmää muutetaan, tapahtuu samanaikaisesti sekä päästöjen lisääntymistä että vähenemistä.

Kierrätyksellä saavutettavat hyödyt ovat kuitenkin usein suurempia kuin haitat. Selvityksestä käy ilmi, että nykyistä huomattavasti laajemmalla erilliskeräyksellä on ilmastonlämpenemistä ja fossiilisten luonnonvarojen ehtymistä hidastava vaikutus.

Sen sijaan rehevöitymisen, happamoitumisen ja hiukkaspäästöjen osalta erilliskeräyksen laajentamisella ei kaikissa tapauksissa saavutettu hyötyjä. Tulokset eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia, sillä niin moni eri tekijä vaikuttaa niihin.

”Keräyksen ympäristövaikutukset kyllä kasvavat, kun keräystä lisätään, mutta eri jätelajeilla hyöty lisääntyvästä kierrätyksestä on erilainen. Esimerkiksi biojätteistä saadaan kierrätyksellä tärkeitä ravinteita kiertoon, mikä on ympäristövaikutusten kannalta tärkeä asia”, Niskanen sanoo.

Myös jätetilastointi pakolliseksi

Ympäristövaikutuksia voidaan pienentää myös keräystä optimoimalla. Jos jätteitä erilliskerätään joka pitäjästä, voivat ympäristövaikutukset tai kustannukset kasvaa kohtuuttoman suuriksi. Työ tulisikin aloittaa tarkastelemalla alueellisia järjestelmiä, ja lähteä sitä kautta etsimään parannuksia tapauskohtaisesti.

”Alue täytyy tuntea ja lisäksi tunnistaa tekijät, jotka ovat tarkasteltavassa tapauksessa merkityksellisimpiä – sen jälkeen voidaan tiettyjä asioita tehdä eri alueilla eri tavalla ja näin saada parannuksia aikaan.”

Nykyisellään alueellinen tilastointi on kirjavaa eikä kaikilta alueilta ole saatavissa kattavasti ajantasaista tietoa. Osin puutteellinen tilastointi on aiheuttanut haasteita tiedon keräämiselle. Jätelainsäädännön uudistuessa myös jätetilastointi tulee tulevaisuudessa parantumaan.

”Tilastoinnin kehittyminen auttaa jätehuollon seuraamisessa ja kehittämisessä. Mitä ei voi mitata, ei voi hallita, kehittämisestä puhumattakaan”, Niskanen toteaa lopuksi.

 

Lisätietoja
Jätesäädöspaketti ympäristöministeriön nettisivuilla

LCA Consulting Oy
Antti Niskanen, antti.niskanen@lca-consulting.fi, p. 040 762 8444

Tilaa uutiskirje

ja pysyt kartalla tulevaisuuden vihreän teknologian kehityksestä ja Greenreality Networkin kuulumisista sekä
saat tietoa kestävän arjen asioista.