Ravinnontuotannollakin on yllättävän suuria ympäristövaikutuksia. Hiilijalanjälki tai vesijalanjälki kertovat ravinnon ympäristökuormituksesta. Ravinnon kasvatus ja alkuperä, kuljetus, varastointi, jalostus ja pakkaaminen sekä jakelu ja lopuksi ruokahävikki aiheuttavat noin 20 % kaikista ilmastokuormituksestamme. Meidän pitää kuitenkin syödä joka päivä. Siksi ruokavalinnoilla on suuri merkitys.
Kuvalähde: Marttaliiton kuva-arkisto
Hyviä ohjeita ja vinkkejä ympäristöystävällisestä ruuasta löytyy vaikka Martoilta.
Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy jätteeksi. Koko maailmassa noin 30 % kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia.
Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan.
Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa. Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on noin 23 kiloa per henki vuodessa, yhteensä 120–160 miljoonaa kiloa, joka vastaa noin 7800 rekka-autollista ruokaa.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusten perusteella pelkästään kotona syntyvä hävikki verottaa jokaisen suomalaisen lompakkoa noin 125 €:lla vuodessa.
Monta tietä hävikistä hyödyksi