Greenreality Lappeenrannassa
Kaupungit ovat alustoja ilmastopäästöjen alentamisessa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kiertotalous on resurssien ja palveluiden kestävä toteuttamistapa. Jatkuva kulutuksen kasvu ja ilmaston muuttuminen aiheuttavat suuria paineita luonnon monimuotoisuudelle.
Lappeenrannan kaupunki on sitoutunut alentamaan kasvihuonekaasupäästöjä ja edistämään kiertotaloutta sekä luonnon monimuotoisuutta. Täällä on tehty jo vuosia aktiivista ja kunnianhimoista ilmastotyötä. Uusin ilmasto-ohjelma on laadittu vuosille 2021–2030. Kiertotalouden tiekartta on hyväksytty syyskuussa 2021. Luonnon monimuotoisuusohjelma valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä.
Vähemmän sanoja, enemmän tekoja
Tavoitteemme ovat kovat. Haluamme olla ympäristöä säästävän toiminnan mallikaupunki ja tehdä töitä sen eteen etulinjassa. Lappeenranta on jo saanut paljon huomiota kestävän kehityksen teoillaan, mm:
- Olemme olleet WWF:n Suomen ilmastopääkaupunki 2014 & 2016
- Käytämme ensimmäisenä kaupunkina maailmassa vain EKOenergiasertifioitua sähköä
- Olemme ensimmäinen kaupunki Suomessa, jokahankkii ainoastaan biokaasu- tai sähköautoja
- Saimme Suomen kuntatekniikan palkinnon muovin erilliskeräyksestä 2018
- Olemme Euroopan komission myöntämän Green Leaf 2021 -palkinnon saaja
- Lappeenranta valittiin sadan EU-ilmastokaupungin joukkoon keväällä 2022
- Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on maailman suurimman kaupunkien ja alueiden ilmastoliikkeen, Covenant of Mayors:n, ohjausryhmässä 2022
Päämääränä on, että olemme hiilineutraali vuonna 2030. Vuonna 2050 kaupungissamme ei synny kaatopaikalle vietävää jätettä, kaupunki ei tuota ilmastopäästöjä, eikä se ylikuluta.
Suomen ilmastopääkaupunki
Miltä tulevaisuus näyttääkään lapsen silmissä vuonna 2050 Lappeenrannassa ja koko maapallollamme?
Vi(h)reä kaupunki
Lappeenranta on yksi Euroopan vihreimmistä kaupungeista. Tätä osoittavat EU komission myöntämä Green Leaf titteli vuodeksi 2021, WWF:n Suomen ilmastopääkaupunkititteli vuosille 2014 ja 2016 sekä valinta EU Climate Mission -kaupungiksi vuonna 2022. Lisäksi Kuntaliitto palkitsi Lappeenrannan kaupungin ansiokkaasta ilmastotyöstä 2016. Lappeenranta siirtyi vuonna 2017 ensimmäisenä kaupunkina maailmassa käyttämään vain EKOenergiasertifioitua sähköä ja alkoi hankkia ainoastaan biokaasu- tai sähköautoja. Muovin erilliskeräys on palkittu Suomen kuntatekniikan palkinnolla vuonna 2018.
Joukkoliikenteen pinkki
Jouko-brändi
vähentää yksityisautoilua
Sammonlahden koulu on Suomen ensimmäinen koulu, jolla on sekä Vihreän lipun että Okka-säätiön ympäristösertifikaatti
LUT-yliopisto
on ilmastoteoissa
9. paras
maailmassa
WWF:n maailman
18
parhaan ilmastokaupungin joukossa
Uutta
pyöräily-
infraa
rakennetaan vuosittain
Hiilidioksipäästöt laskeneet
49 %
Skinnarilan kampus
on hiilinegatiivinen
vuonna
2024
Vuoden
pyöräilykaupunki
2015
Hiilineutraali
kaupunki
2030
Maailman
energiatehokkain
hybridibussi
CAMBUS
Muovin-
keräyksen
saa jokaiseen kotitalouteen
85 %
Lappeenrannan kaukolämmöstä tuotetaan
Kaukaan Voiman biovoimalaitoksella
8,2 %
Suomen kaikista aurinkovoimaloista
on Lappeenrannassa
Lappeenrannan kaupungin
käyttämästä sähköstä
100 %
hiilineutraalia
Kaukolämmöstä
80 %
on hiilineutraalia
Kestävän kehityksen asioita
viedään
Uniori
(Junior University)
-toiminnan
avulla kaikille koululaisille
Lappeenrannan alueella
on eniten aurinkopaneeleita
asukaslukuun suhteutettuna
Suomen ensimmäinen
sisämaan tuulipuisto,
21 MW
0 %
jätteistä kaatopaikalle
100
kosteikkoa
Pien-Saimaan kunnostamiseksi
Kaukaan voiman biovoimalaitos
on yksi Suomen suurimmista
biopolttoaineiden käyttäjistä
Lähes kaikki
lappeenrantalaiset
asuvat alle
100
metrin päässä viheralueesta
Maailman ensimmäinen puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistava laitos käynnistyi
2015
Vuoden
2016
WWF Suomen ilmastopää-
kaupunki
Vety-
talouden
edelläkävijä
Lappeenranta EU:n
100
parhaan
ilmastokaupungin
joukossa
Työvoimasta
12%
ympäristö-
liiketoiminnassa
Lappeenranta
European Green Leaf
2021
voittaja
Muukon tuulivoimapuiston
tuotanto ylittää Lappeenrannan
kaupunkikonsernin sähkönkulutuksen
Yhdyskuntajätteiden
materiaalikierrätysaste
54 %
vuonna 2021
