16.8.2015

Kaikki asukkaat mukaan ilmastoloikkaan

Kaikki asukkaat mukaan ilmastoloikkaan

Lappeenrannan ensimmäinen askel ilmastopäästöjen vähentämiseksi oli huikean pitkä harppaus, joka loikattiin kaukolämmön tuotannossa vuonna 2010: Tuolloin Mertaniemen maakaasuvoimala korvattiin Kaukaan puuperäistä polttoainetta käyttävällä biovoimalalla. Tuloksena kaukolämmön hiilidioksidipäästöt vähenivät muutamassa vuodessa enemmän kuin puolet.

Kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen tietää, että kaikkien lappeenrantalaisten on otettava osaa seuraavaan askeleeseen, jonka suurin haaste on liikennepäästöjen vähentäminen. Tavoitteena siintää jätteetön ja hiilineutraali Lappeenranta vuoteen 2050 mennessä.

Markku Heinonen myöntää pilke silmäkulmassaan, että muut huomasivat ennen lappeenrantalaisia, että täällä ollaan ilmastonmuutoksen ehkäisyssä edelläkävijöitä.

– Vähän aikaa ihmettelimme tilastoja ja otimme ujosti kiitoksia vastaan, mutta nyt ollaan sitäkin innostuneempia. Kaukaan biovoimalan käyttöönoton jälkeen Lappeenrannalle on ropissut kiitosta, tunnustuksia ja meitä on kutsuttu mukaan ilmastonmuutosta ehkäisevien hankkeiden valiojoukkoihin. Viimeksi Sitran resurssiviisaushankkeeseen, jossa olemme edelläkävijäkaupunkina Jyväskylän, Turun ja Forssan rinnalla, Heinonen kertaa.

– Vielä kuluvan kesän alussa, resurssiviisaushankkeen valtakunnallisessa tilaisuudessa jotkut lappeenrantalaisvaltuutetut nykivät hihasta ja kyselivät, että meistäkö nuo puhuu, mekö ollaan edelläkävijöitä, Heinonen nauraa.

Itse hän on jo tottunut huomioon, koska oli maaliskuussa 2014 henkilökohtaisesti paikan päällä Kanadan Vancouverissa, kun Lappeenranta nostettiin ainoana suomalaiskaupunkina 14 parhaan kaupungin joukkoon kansainvälisessä WWF:n Earth Hour City Challenge -kilpailussa.

Kaukaan biovoimalan lisäksi Lappeenrannalla on näyttää muutakin konkreettista: Kivisalmen pumppaamo ja Muukon tuulipuisto. Ja lisää on luvassa: Länsialueen palveluverkkouudistus toteutetaan resurssiviisaasti, ja suunnitelmissa on myös energiatehokas Armilan asuinalue kaupungin keskustan kupeeseen, kävelyetäisyydelle palveluista.

Heinonen on innoissaan myös ideasta rakentaa Lappeenrannan Energian ja UPM:n yhteinen biokaasulaitos, jossa jätevesien ja teollisuuden lietteistä valmistettaisiin esimerkiksi liikennepolttoaineeksi sopivaa biokaasua.

Menopelit sähkö- tai biokaasukäyttöisiksi, töihin kimppakyydillä tai pyörällä

Seuraava Lappeenrannan ilmastoloikka edellyttää liikennepäästöjen vähentämistä.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että autoilevat ihmiset vaihtavat menopelinsä sähkö- tai biokaasukäyttöisiksi. Toki kaupunkikin voi bussiyhtiöitä kilpailuttaessaan vaatia, että linjureissa ei käytetä fossiilisia polttoaineita. Kaupungin toimet ovat kuitenkin vain pisara meressä, mikäli bensan käyttö ei vähene työmatkaliikenteessä, Markku Heinonen vertailee.

Hän huomauttaa, että jos sähköautot lisääntyvät, myös uusia latauspisteitä tehdään P-Pormestarin latauspisteen rinnalle.

– Entäs kimppakyydit? Voisivatko asuinalueilta kaupungin keskustaan töihin tulevat matkustaa kimppakyydeillä. Esimerkiksi saman kadun väki voisi sopia kokoontumispaikan ja lähtöajat, Heinonen visioi ja arvelee, että näin myös yhteisöllisyys ja toisista välittäminen lisääntyisivät.

Kehitysjohtaja ei kuitenkaan heitä palloa yksipuolisesti asukkaille, vaan myös kaupunki ja työpaikat voivat oleellisesti edistää esimerkiksi työmatkapyöräilyä.

– Hyvässä kunnossa olevat ja turvalliset kevyen liikenteen reitit innostavat hyötyliikuntaan, ja minusta työmatkapyöräilijöiden ohella voitaisiin palkita työnantajia, jotka järjestävät työntekijöilleen kunnolliset sosiaalitilat.

Toisen jätteestä toiselle raaka-ainetta

Ennen kesälomiaan kehitysjohtaja Heinonen vastaanotti afrikkalaisen delegaation, joka tuli ottamaan oppia muun muassa suomalaisesta jätteiden lajittelusta.

– Meillä Etelä-Karjalassahan jo 90 prosenttia jätteistä poltetaan tai käytetään uudelleen. Sen sijaan delegaation afrikkalaisessa kotimaassa kaikki 100 prosenttia jätettä päätyy kaatopaikalle.

Mutta myös Etelä-Karjalassa on parantamisen varaa.

– Jätteettömyyteen päästään, kun toinen käyttää raaka-aineenaan toisen jätettä. On tutkimisen arvoista, voitaisiinko esimerkiksi muovi- ja rakennusjätteestä puristaa rakennuselementtejä.

– Tavallinen kansalainen puolestaan voi suosia kierrätystä, ostaa ja myydä kirppareilla ja vaihtaa kavereiden kanssa. Parhaita vinkkejä saa isovanhemmilta, koska edeltävät sukupolvet ohjasivat kulutustaan maalaisjärjellä.

Kävellen kauppaan tai torille

Markku Heinosen mielestä automarketeillekin pitäisi asettaa ympäristötavoitteita. Vähintäänkin aurinkopaneeleiden kuuluisi komistaa niiden laajoja kattoja.

Hän liputtaa keskikaupungin ja aluekeskusten kehittämisen puolesta, jotta kauppareissuja taitettaisiin entistä enemmän kävellen: Palveluja ja asuntoja keskikaupungille juuri, kuten Lappeenrannassa tehdään. Ruokakauppoja matkan varrelle, kuten Lauritsalan tien laidassa, Kaukaan kohdalla. Palveluja marketteineen aluekeskuksiin, kuten Sammonlahdessa.

Kauppatorilla perunaostoksilla käydessään lähiruokaa suosiva kehitysjohtaja ei ole tyrkyttänyt näkemyksiään kauppatorin tulevasta paikasta, mutta kannustaa silti toriyhdistystä miettimään, mistä torille saataisiin lisää asiakkaita.

Ilmastotavoitteista paikallista liiketoimintaa

– Tehdään ilmastotavoitteista ja ympäristön suojelemisesta kilpailuvaltti paikalliselle yritystoiminnalle, Markku Heinonen innostaa.

Hän uskoo, että pienet lähiruuan tuottajat pärjäisivät nykyistä paremmin julkisissa kilpailutuksissa, jos valintakriteereihin lisättäisiin vaikka tuoreusvaatimus.

Heinonen nostaa hyväksi esimerkiksi jätehuollon: kun kilpailutuksessa alueita pienennettiin, myös oman maakunnan pienyrittäjille järjestyi töitä.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto varmistaa Lappeenrannan paikkaa edelläkävijäkaupunkina: muun muassa innovatiivisen jätteiden hyötykäytön ja jätevesien puhdistuksen odotetaan poikivan paikallista yritystoimintaa.

– Omalle maaperällemme sijoitetut mallikohteet puolestaan edistävät vientiä ja samalla työllisyyttä, Heinonen ennakoi.

Kehitysjohtaja lähettää erityiskiitoksen Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle ja ympäristöjohtaja Ilkka Räsäselle Green Lappeenrannan arvojen eteen tehdystä työstä.