Lappeenrannan kaupunki ja kaupunkiomisteiset energiayhtiöt esittävät hallitusohjelmaan toimenpiteitä ydinkaukolämmön konseptin kehittämiseksi

Lappeenrannan kaupunki ja 11 energiayhtiötä tilasivat VTT:ltä ja LUT-yliopistolta selvityksen, jossa tarkastellaan ydinkaukolämmön mahdollisuuksia ja toteuttamisen esteitä.

Loppuvuodesta 2022 valmistuneen selvityksen jatkotoimena Tampereen Sähkölaitos Oy, Porin, Kuopion ja Lappeenrannan Energia Oy:t, Imatran Lämpö Oy sekä Lappeenrannan kaupunki ovat julkaisseet lausunnon, jossa esitetään, että tulevaan hallitusohjelmaan sisällytetään tavoite valmistella modulaarisia ja pieniä kaukolämpöreaktoreita eli SMR-ydinvoimaloita koskeva valtakunnallinen strategia. Samalla mukana olevat tahot esittävät, että pienydinvoimaloita koskeva lainsäädäntö uudistettaisiin ja käynnistettäisiin ensimmäiset pienydinvoimalapilotit.

Lausunnon allekirjoittaneiden organisaatioiden mukaan suomalaisen ydinkaukolämpökonseptin kehitystyön tavoitteena tulee olla vihreän sähköistämisen ekosysteemisopimuksen mukaisen SMR-ydinvoimateollisuusklusterin rakentaminen, uusien työpaikkojen luominen ja vientiteollisuuden käynnistäminen.

Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinosen mukaan hiilineutraalin energian tarjonta ja sen hinta tulevat olemaan jatkossa entistäkin merkittävämpi tekijä kilpailtaessa yritysten sijoittumisesta Euroopassa.

– Lappeenranta-Imatran kaupunkiseudun tavoitteena energiamurroksen siivittämänä on ottaa valtaisa kehitysloikka alueellisen energiantuotannon lisäämisessä. Ydinkaukolämpöä koskevan konseptin kehittämisen tavoitteet koskevat kuitenkin ennen kaikkea laajemmin koko Suomea, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, Heinonen korostaa.

Ydinkaukolämpö vaihtoehdoksi sähkölämmitykselle

Kaukolämpöyhtiöt ovat jo valmiiksi osaltaan mahdollistamassa Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen pääsyä. Lappeenrannan Energia Oyn toimitusjohtaja Arto Nikkasen mukaan tuulivoiman mukana säätyvä sähköön perustuva lämmitys yhdistettynä uusiutuvaan biomassaan on nykyteknologialla paras tapa kaupunkien lämmitykseen.

– Nopeasti kasvavan vetyteollisuuden mukana yleistyvä eloperäisen hiilidioksidin talteenotto mahdollistaa jopa hiilinegatiivisuuden. Tulevaisuudessa kuitenkin keksittäneen uusia tapoja hyödyntää biomassaa pitkäikäisissä tuotteissa. Suomen pitää olla tähän valmis.

Nikkanen toteaa energiakriisin osoittaneen, että erityisesti kovilla talvipakkasilla pelkästään sähköön perustuva lämmitysjärjestelmä ei ole kestävä, edullinen eikä huoltovarma.

– Kaukolämpöjärjestelmän kyky vaihtaa lämmönlähde toiseen tarpeen mukaan on pehmentänyt energiakriisin vaikutusta suomalaisiin verrattuna Keski-Eurooppaan.

– Tulevaisuudessa ydinkaukolämpö olisi kaupungeissa hyvä vaihtoehto sähkölämmitykselle. Ydinvoima takaa tasaisen ja säästä riippumattoman lämmöntuotannon ja näin tasapainottaa tuuli- ja aurinkoenergian saatavuuteen liittyviä haasteita.

Energiayhtiöt valmiina kaukolämpöpilottiin

VTT:n ja LUT-yliopiston tekemän selvityksen perusteella kaukolämpöyhtiöistä löytyy potentiaalisia pilotoijia. Kyse on kuitenkin uuden teknologian pilotista, mikä on osallisille riskialtista.

Kaukolämpötoimijat olisivat valmiita ostamaan lämpöä, mutta heillä ei ole riskinkantokykyä toteuttaa tällaista strategista kehityshanketta omana projektina. Tampereen Sähkölaitoksen Juko Vähätiiton mukaan selvityksestä käy ilmi, että monet pienydinvoiman esteistä ovat regulaatioon ja luvitukseen liittyviä.

– Tämän vuoksi esittämämme lainsäädännön uudistamistyö olisi perusteltua kytkeä pilotin toteutukseen, jolloin eteen tulevia ongelmia voitaisiin ratkoa yhdessä. Tarvittavien regulaatiomuutosten käsittely etenisi huomattavasti nopeammin konkreettisen pilotin parissa. Nämä asiat huomioiden, olisi ehdottoman tärkeää, että valtio olisi mukana toteuttamassa ensimmäisen ydinkaukolämpöpilotin käynnistämistä.

Lausunnossa mukana olevien organisaatioiden mielestä suomalaiselle pienydinvoimalle tarvitaan demonstraatiokohteen lisäksi myös oma kansallinen strategia.

– Laajempi ohjelma laskisi todennäköisesti myös pilottilaitoksen kustannuksia, kun toimittajien kilpailutuksessa valitut yritykset voisivat kertaprojektin sijaan investoida valmistuskapasiteettiin ja saisivat arvokasta osaamista, mikä auttaisi heitä menestymään myös tulevissa hankkeissa.

– Esimerkiksi tuulivoimateollisuuden kasvu on osoittanut kuinka valtava voima oppimisessa ja tuotantosarjojen kasvattamisessa on. Tuulivoima on osoittanut, että joissain tapauksissa kustannuksia voidaan tiputtaa jopa 90 %, Vähätiitto sanoo.

Heinosen ja Vähätiiton mielestä Suomi voisi olla maailman paras maa valmistamaan pieniä ydinvoimaloita kaukolämmön tarpeisiin.

– Fossiilitaloudesta irtautumiseen maailma tarvitsee myös ydinvoimaa ja suomalaiset kaukolämpötoimijat haluavat olla mahdollistamassa uuden vientiteollisuuden syntyä. Tarvitaan siis missio: Suomi dekarbonisoi Eurooppaa rakentamalla maailman parasta ydinkaukolämpöä.

Pilottilaitoksen yhteyteen tulisi muodostaa SMR-ekosysteemiä eri alojen yhteistyössä

LUT-yliopisto suunnittelee Lappeenrantaan Suomen ensimmäistä tutkimuskäyttöön tarkoitettua mikroreaktoria yhteistyössä yhdysvaltalaisen kumppanin kanssa. Reaktori rakennettaisiin ennen kaikkea tutkimus-, koulutus- ja demonstraatiokäyttöön. Noin 15–30 MW:n lämpötehoinen reaktori yhdistettäisiin Lappeenrannan Energian kaukolämpöverkkoon, missä se osaltaan varmistaisi kaupungin lämpöhuoltoa pitkälle tulevaisuuteen.

– Ensimmäistä demonstraatiokohdetta olisi siis mahdollista lähteä toteuttamaan LUT-yliopiston ydinkaukolämpöreaktoria koskevien suunnitelmien myötä, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen toteaa.

Ville Tulkki VTT:ltä näkee, että pienydinvoiman ensimmäisissä uusissa sovelluksissa etupainotteisia riskejä luvituksen, uuden teknologian ja projektin viivästymisen suhteen pitäisi kyetä vähentämään loppukäyttäjille esimerkiksi valtion tuella pilottiprojektiin tai muulla tavalla jakamalla riskejä.

– Myös soveltuvan teknologian kehityksessä on vielä tehtävää, ja tämän vuoksi VTT:llä on vastikään päätetty isosta panostuksesta kaukolämmön tuotantoon tarkoitetun LDR-50-laitoksen kehitystyöhön.

Juko Vähätiitto jatkaa, että pilottihankkeessa tai pilottihankkeen jälkeen kaukolämpötoimijat voitaisiin kilpailuttaa siten, että pienydinvoimalalle saataisiin etukäteishinta ostolämmölle ja valtio voisi olla osaltaan omistamassa kyseistä voimalaitosta.

– Valtion mukana olo on perusteltua siksi, ettei pilottilaitos alkuun välttämättä ole voitollinen. Sen sijaan suurempina sarjoina SMR-voimaloita valmistettaessa hintakilpailukyky kasvaa ja pienydinvoimaloista saadaan maallemme uusi, merkittävä vientituote.

Hallitukselle osoitetun lausunnon allekirjoittajien mukaan SMR-teknologia sarjatuotantoineen toisi mukanaan mahdollisuuden uuden teollisuudenalan kehittämiseen ja vientituotteen luomisen.

– Tähän tulee Suomessa tarttua ja ryhtyä muodostamaan SMR-ekosysteemiä. Jo pilottilaitoksen ympärille Lappeenrannassa lähdetään rakentamaan konsortiota, jolla uutta teollisuuden alaa saadaan edistettyä.

– Laitostoimittajan ja lisenssinhaltijan, viranomaistahojen sekä energia-alan yhtiöiden lisäksi konsortion ympärille on luotava palveluita ja komponentteja tarjoavien alihankkijoiden ryhmä, johon kuuluu eri alojen ammattilaisia, kuten rakennusyhtiöitä, konepajoja, suunnittelutoimistoja, maanrakennusala sekä tietotekniikan- ja tietojärjestelmien toimittajia.

Kuva: USNC Proprietary Information