”Se tuottaa iloa, kun pääsee eroon sellaisesta tavarasta, mitä ei tarvitse, ja mikä voi olla toiselle hyödyllinen.”


Kaupin perhe

Ketkä: projektipäällikkö Anna, ihotautilääkäri Sampsa, lapset Sofia, 9, ja Kristian, 11
 
Missä: Hartikkala, 6km Lappeenrannan keskustasta
 
Koti: 1999 rakennettu omakotitalo, maakaasulämmitys
 
 
 
Kaupin perhe

Kiinasta kotiin ja kohti kestävää arkea

Kaupin perhe palasi tänä syksynä takaisin kotimaahan kahden Kiinassa asutun vuoden jälkeen. Kotiinpaluuta seurasi kestävän arjen kokeilujakso, jonka aikana perhe kokeili aktiivisesti erilaisia keinoja hiilijalanjälkensä pienentämiseksi.

Kontrasti Kiinan vuosien ja kestävän arjen kokeilujakson välillä kuulostaa mielenkiintoiselta lähtökohdalta kokeilujakson tulosten läpikäynnille.

”Kyllä Kiinassa heräsi ajattelemaan, että miten alkutekijöissään siellä ollaan monessa asiassa ja kuinka hyvällä mallilla moni asia Suomessa on, kuten esimerkiksi kierrätys”, perheen isä, Sampsa, sanoo.

Yli viidenneksen pienempi hiilijalanjälki

Perheen hiilijalanjälki oli ennen kokeilujaksoa noin 7,8 tonnia CO2/henkilö/vuosi. Pudotusta tuli kuukauden kokeilujakson aikana reilu viidennes, noin 22 prosenttia. Jakson jälkeen hiilijalanjälki oli noin 6,1 tonnia CO2/henkilö/vuosi.

Suurimpana tekona perhe investoi aurinkosähköjärjestelmään. Yhteistyökumppanina toimi Elektroway Oy. Elektroway tarjosi kokeilujaksoon osallistuneille kodeille ilmaisia kartoituskäyntejä liittyen aurinkosähköjärjestelmiin, ilmalämpöpumppuihin ja ilma-vesilämpöpumppuihin.

Nyt Kaupin perheen talon kattoa peittää 21 aurinkopaneelia, joiden teho on mitoituksen mukaan noin 5,8 kW. Paneelit tuottavat sähköä arviolta hieman alle 4000 kWh vuodessa. Sampsa katsoo haastattelun lomassa puhelimestaan, kuinka paljon paneelit ovat tähän mennessä sähköä tuottaneet.

”Täältä apista näkee paitsi sähkön tuotannon, myös talon sähkönkulutuksen reaaliajassa. Marraskuussa paneelit ovat tuottavat jonkun verran klo 10–15 välillä, mutta ei niin paljoa, että se kattaisi meidän kulutustamme, vaikka talo olisi tyhjä. Onhan tämä vähän hassu aika vuodesta asentaa aurinkosähköjärjestelmä, mutta se on pitkäaikainen investointi.”

Kartoituskäynnin aikana Elektroway esitteli perheelle, millaisia aurinkosähköjärjestelmiä on tarjolla, miten niistä hyötyy ja miten ne toimivat. Lisäksi käytiin läpi kiinteistön sähkönkulutusta: miten ja mihin sähköä käytetään, millaisia kuormia sähkönkulutuksesta syntyy sekä miten perhe kiinteistössä asuu. Asennusta varten käytiin läpi muun muassa asennusympäristö ja sähkökeskus sekä mitä asentaminen niiltä vaatii. Itse asennukseen kului noin 3–4 arkipäivää.

”Aurinkosähköjärjestelmän mitoitukseen vaikuttaa kiinteistön vuosikulutus sekä kiinteistön tuntikohtainen kuorma. Lisäksi Kaupin perhe halusi varautua hybridi- tai sähköauton hankkimiseen, joten teimme heille tarkoituksella vähän kookkaamman järjestelmän. Tarvittaessa järjestelmään on myös helppo lisätä akku tulevaisuudessa”, kertoo Elektrowayn toimitusjohtaja Viljami Mehiläinen.

Kaupin perhe valitsi perinteisen järjestelmän sijaan älykkään järjestelmän. Siinä jokainen paneeli on oma yksilönsä: esimerkiksi varjostumat tai roskat paneelin päällä eivät vaikuta koko järjestelmään vaan vain yhden paneelin tuotantoon – näin järjestelmästä saadaan enemmän tehoa irti. Myös tuotantoa voidaan seurata paneelikohtaisesti ja huollon tarvetta on helpompi ennakoida.

”Hintaero vastaavan kokoiseen perinteiseen järjestelmään on Kaupin perheelle asennetun järjestelmän kokoluokassa noin 1200–1300 euroa.”

Onnistunut kokeilu

Palataan vielä Kaupin perheen muihin edesottamuksiin kokeilujakson aikana. Arjessaan perhe pienensi aiheuttamaansa ympäristökuormaa erilaisin liikkumiseen ja ruokaan liittyvin keinoin. He myös luopuivat itselleen turhasta tavarasta.

”Meillä oli sähköauto Autotalo Ripatilta käytettävissä vajaat kaksi vuorokautta. Ajelin sillä töihin Imatralle ja olihan sitä mielenkiintoista päästä kokeilemaan. Olemme myös ahkerasti konmarittaneet: kaikki lasten tavarat on käyty läpi ja omien tavaroiden läpikäynti on puolivälissä menossa. Se tuottaa iloa, kun pääsee eroon sellaisesta, mitä ei tarvitse, ja mikä voi olla toiselle hyödyllinen. Myimme pois laitettua tavaraa tori.fi:n kautta. Lapsille hankimme uudet hiihto- ja lasketteluvälineet käytettynä.

S-Marketilta kokeilimme kauppakassipalvelua ja ruokakassien kotiinkuljetuspalvelua. Vaihdoimme kotiimme led-lamppuja, suosimme reissatessa junia ja kauppareissuilla ostimme lähellä eräpäivää olevia tuotteita. Testasimme myös ResQ clubia sekä Matsmarttia eli palveluita, joiden kautta voi ostaa ruokaa, joka muutoin päätyisi ruokahävikiksi”, perheen äiti, Anna, listaa.

Perhe on tyytyväinen kokeilujaksoonsa. Heidän mielestään jakso oli sopivan pituinen, ja säästökohteita oli helppo löytää perheen omaan kestävän arjen tiekarttaan. Tuo kartta näyttää heille suuntaa jatkossakin.

”Se, että perheemme hiilijalanjälki pieneni niinkin paljon, oli meille positiivinen yllätys. Tietysti aurinkopaneelit ja led-valot tulivat jäädäkseen. Lisäksi ostamme jatkossakin lähellä eräpäivää olevaa ruokaa, käytämme ResQ clubia ja uskoisin, että hyödynnämme myös S-marketin ruuankotiinkuljetuspalvelua – se oli todella kätevä, ja helpottaa omaa arkea todella paljon.

Itse tykkään myös konmarituksen ideologiasta. Pyrin pitämään sen mielessä jatkossakin. Voi ostaa vähemmän, ja korjata rikki menneitä tavaroita”, summaa Anna.

Sampsa kiittelee erityisesti kokeilujakson matalaa kynnystä.

”Osallistuminen oli tehty helpoksi eikä jakson aikana painostettu mihinkään. Jokainen sai osallistua omien resurssien mukaan.”